Tämän viikon sunnuntaina Viivi muuttaa Ypäjälle eräälle yksitystallille n.5min matkan päähän lämpimistä halleista. JEE!! Sanni jää entiselle tallilleen ja muuttaa kohta valmistuvaan pihattoon tallin muiden suomenhevosten kanssa. Ainoa huono puoli tässä muutossa on se että hevoset ovat eri talleilla ja oma kulkeminen lisääntyy, MUTTA ajatus lämpimästä halleista talven räntäsateissa ja pakkasella lämmittää kummasti mieltä ja lisää motivaatiota koko ratsastukseen. Ypäjällä pitää kuitenkin säännöllisesti valmennuksia useakin erittäin taitava valmentaja ja tällä hetkellä olemmekin käyneet Kärkkäisen Annan estetunneilla ja tarkoitus mennä myös Korppoon Anun koulutunneille jahka kotiudutaan. Ypäjähän on mulle varsin tuttu paikka kun olen siellä aikanaan opiskellutkin ja vuosien varrella on tullut käytyä paljon kisoissa ja valmennuksissa siellä.  

Sannin kanssa olemme edistyneet oikein mukavasti ratsun alkeiden opettelussa. Menimme viime kerralla jo pikkupätkän ravia ja Sannilla toimii erittäin hyvin jarru ja ratti. Nyt kuitenkin on Sannin huilitauon aika ja palaamme ratsastusasioihin vasta kevään valjetessa. Ei voi muuta kun kehua neidin luonnetta, niin rauhallisesta ja luottavaisesti hän ottaa kaiken uuden asian vastaan. Kärryajeleminen on tarkoitus aloittaa lumien tultua maahan kun nyt pellot ovat niin liukkaita ja mutaisia runsaista sateista johtuen.

Alla kuvassa Sanni 2kk ikäisenä äitinsä Liptonellan kanssa

Viivi oli ollut sunnuntaina erittäin taitava ja onnistunut tiputtamaan molemmat etukengät.. Ja koska neidillä on erittäin herkät kavionpohjat ja hauras kavionlaatu liikuttaminen on konaan kielletty silloin kengittäjän toimesta. Onneks sain vakikengittäjämme nopeasti kiinni ja hän lupasi tulla tänään tiistaina ja laittaa uudet popot alle. Onneksi Sannilla on erittäin hyvät ja kovat kaviot vaikka onkin ilman kenkiä. En aio kengityttää Sannia ennen kun on ihan pakko sillä se säästää sekä lompakkoa että hermoja kun hevosella on hyvät kengättömät kaviot.

Onkin kulunut jo useampi viikko siitä kun olen päivittänyt blogiani. Jotenkin ei ole vaan ollut intoa kirjoittaa, mikä lie syysväsymys syynä. Paljon on kuitenkin tapahtunut, mm. srattasimme Viivin kanssa matkaratsastuskisoissa Sastamalassa 17km. ja saimme hyväksytyn suorituksen! Kokemus oli erittäin positiivinen ja yllättävän raskas fyysisesti itselleni. Olin siinä luulossa että matkavauhti olisi paljon rauhallisempi mutta kaikkea muuta, ravia ja laukkaa painettiin menemään jotta pysyttiin ihanneajassa. hevonen ei tuntunut olevan kovinkaan väsynyt suorituksen jälkeen ja ajattelinkin että ensi keväänä voimme startata 30km. kunhan saan vaan kohotettua omaa kestävyyskuntoani. Tälle syksylle on tarkoitus mennä vielä toiset martkaratsastuskisat 15.10 Vesilahdella, joskin mennään vielä tuo lyhin matka eli 12-19km.

Sannin kanssa olemme opetelleet ratsuna toimimisen alkeita. Olemme päässeet siihen vaiheeseen että Sanni toimii kentällä ilman talutusta ja osaa pysähtyä ja kääntyä. Täytyy todeta että Sanni on kyllä harvinaisen rauhallinen ja fiksu nuori oppilas. Toki hevosesta huomaa että asia vähän ihmetyttää ja kummastuttaa mutta minkäänsortin vastustelua tai riekkumista ei ole ilmassa. Tarkoituksena on mennä Sannilla vielä pari kertaa ja ravatakin hiukan ja sitten neiti saa olla rauhassa ensi kevääseen saakka jolloin aloitan varsinaisen ratsutuksen. Ja luokijoille HUOM vaikka Sanni on reilu 2vuotias olen ollut kerrallaan selässä n.5min. ja olen aika kevyt painoltani joten hevoselle tuskin aiheutuu suurempaa haittaa.

Hevoset saivat viettää viikon syysloman johtuen omasta reissustani pohjoissuomeen. Olin aivan varma että Viivillä kiristää nahkapuku kun on ollut jouten melkein koko viikon, mutta kuinkas ollakkaan hevonen oli jopa pohkeilla eteenpäin ratsastettava. Ei nyt sentään ihan laiska mutta hyvin rennon ja tyytyväisen oloinen. Eli mitä tästä opimme myös hevosetkin tarvitsevat hermolepoa treenistä ja työnteosta ja eikös sitä sanota että lihas kasvaa levossa.

Eilen oli ohjelmassa seurakisat Viivin kanssa Huittisissa ja illalla Sannin irtohypytyssessiot. Kisat menivät ihan ok, yksi puomi alas (radan ensimmäinen) mutta hevonen tuntui tosi hyvältä koko radan ajan ja meno oli varsin maltillista. Mitä nyt itse sössin pari lähestymistä tuomalla hevosen liian pohjaan. Kuitenkin meno on parantunut huomattavasti keväisestä alkusähläyksestä a)meno on jo maltillista b)hevonen tekee parempia hyppyjä c) mä en enää häiritse hevosta liikkaa vaan osaan olla myös passiivinen. Eli kyllä tässä eteenpäin mennään pienin askelein. 

Sanni kirvoitti illalla leveän hymyn hyppiessään aluksi pienen ristikon yli jättisuurilla loikilla.  Sannilla on mielestäni tekniikka parantunut roimasti verrattuna esim. viime keväisiin hyppyihin ja intoa piisaa vaikka muille jakaa. Ensi vuonna on sitten tiedossa tosi paikka kun laatarikarsinnat alkavat..